Onneksi en sentään kastunut kirkkomatkan aikana, vaikka sekin oli lähellä. Reippaan sadekuuron aikana olin jo ehtinyt Uskelan kirkon sakastiin, huh, onneksi!  Sanoinkin Janille, että nyt olen tässä sakastissa, kun ulkona sataa kaataen. Olin vaan niin onnellinen, tutussa tehtävässäni, messukolehtia keräten. Päivällä jumalanpalveluksen jälkeen ajoin pyörällä kirkon puolen sairaalanmäestä alas, siinä kohtaa Sirolan Jari tuli mua vastaan. Voi vitsi, miten mahtavaa mulla olikaan nyt, kaikki hienosti ja ihan hyvin!