Viikonlopun aluksi kävin perjantaina näöntarkastuksessa, se antoi osviittaa siitä, minkälaiset voimakkuudet uusiin silmälaseihin on tulossa. Kehysten valinta oli yllättävän helppoa, kun olin jo etukäteen valinnut  itselleni mieluiset Oakleyn kehykset. HSTN-kehykset olivat minulle ihan ne supermieluisat, niiihin sitä sitten heti tykästyi. Onneksi  merkin valinta oli helppoa, kun aiemmin kesällä ostin Oakleyn aurinkolasit.  Hyvä fiilis siitä jäi!

Sitä olen nyt ihmetellyt, eihän  tämä ole minulle ihan normaalia.  Normaalisti olen sellainen, että en juurikaan hyvää tarkoittavasta sanomisesta mun mieltäni pahoita, mutta miksi se on tullut nyt tähän kohtaan,  sitä en ole oikein hiffannut.  Toivottavasti tämä mielipaha menisi pois, en halua sitä enää takaisin. 

Ei sitä osaa odottaa varsinkaan näin pitkän tauon jälkeen!  Kymmeneen vuoteen olin päästänyt tämän tauon venymään, joten nyt oli kyllä aika tehdä paluu. Tämän kurssin kanssa meni kaikkein pisimpään,  ennen kuin  se saatiin alkuun, paljon epävarmuutta oli myös ilmassa. Mutta nyt viimeinenkin kurssi on käynnissä,  se on mahtavaa!

Asia on juuri näin, olen löytänyt itselleni tosi hyvät silmälasien kehykset. Ajattelin, että ne voisivat olla Oakleyn,, kuten aurinkolasitkin ovat. Salon Turuntien Instrussa kokeillessa myyjä sanoi, että se on liian leveä minulle, mutta Silmäasemalla paikat sitä mieltä, että kehys sopii hyvin.  Minulle on tärkeää,  että mun aurinkolasit ja silmälasit ovat samanmerkkiset. 

On tuntunut taas todella vaikealta. Normaalisti ei ole näitä liikkeelle saamisen vaikeuksia, mutta nyt on. Minä tiedän, että näin on hyvä, mutta kyllä sitä toivoisi äidin olevan kanssani. Mutta kyllähän sen huomasi keväällä,  ettei äiti ole ihan kunnossa.  Mitta mä olen luottavainen, että elämä kääntyy hyväksi. Se tekee sen!