Vuohensaareen menevän tien varrella näin joutsenia ja naurulokkeja, annoin niille vähän leipää, jota kanssani ruokkimassa ollut mies antoi minulle. Mielestäni mun täytyi antaa sekä naurulokeille että joutsenille. Toinen joutsen oli aikamoisen kova sihisemään, sihisi niin, että mulla oli korvat lähellä haljeta. Mutta sain antaa heille ruokaa, se oli mukavaa!  Vuohensaaren terassilla tuli istuttua tunti, se hurahti niin nopsaan, etten huomannutkaan, juotavaa juodessa ja jätskiä syödessä mun aika meni, ihan just näin!