Mulla oli ensimmäinen linja-autopäivä ja tänään se sitten oli, Järvisen Antin viimeinen työpäivä. En tiedä, onko ajanut tän Turun ja Salon välin, mutta puoli yhden aikaan ajoi Salosta Turkuun. Tänään mulla oli siinä puoli yhden kohdassa hieman haikea fiilis, kyllä meillä siitä oli moneen kertaan puhetta ollut. Voi vitsi sitä heinäkuun yhtä päivää, jona mä pörräsin kaksi ja puoli tuntia Turussa! Se on kyllä niin mielessäni, tässäkin kohtaa se tulee mieleen, kun se on niin tuore juttu. Toivon, että Antti ei unohtaisi Suomea, vaikka onkin Virossa suuremman osan ajasta. Näin se menee, mahtavaa!