Oli se varsin räntäsateinen, joten ihan hyvä oli etten enää loppupäivästä kaupunkiin lähtenyt. Tänään olen siitä tyytyväinen, kun ihan oikein ajattelen. Olisin varmaan ollut ihan litimärkä, sekään ei olisi ollut kovin hyvä. Tästä Aspergerista tuntuu riittävän puhetta taas aika paljon, se vaan on sellainen juttu, joka meitä puhuttaa. Oireet ovat kyllä lieventyneet aika lailla niistä pahimmista vuosista, mutta kyllä se Asperger silti on osa mua, vaikka en tahdokaan. Näin se vaan on, iloisin mielin eteenpäin!