Loukkasin kättäni pyörän takarenkaan tömähtäessä kunnollisen kokoiseen kiveen kirkkomatkan aikana. Itse sain itseni nipin napin pysymään satulassa, mutta suojelusenkelini ei antanut minun kaatua. Se oli hyvä, koska jos olisin kaatunut, se olisi merkinnyt tosi pitkää taukoa pyöräilemisestä ja kesän iloista. Nyt kaikki on hyvin, käden särkeminen ei nyt ihmeemmin ainakaan haittaa. Mukava, kun ei käynyt pahemmin!