No, olihan se, täytyy myöntää. Ei siinä sunnuntainakaan muuta osannut kuin iloa tuntea, varsinkin lähtiessä ja kirkkoherraa kätellessä. Naureskelimme sitä, mitä meidän syksy ja alkutalvi on ollu, aina nähdessään minut Timo sanoi siitä, kun hanskat puuttuivat. Lionsien kirkkopyhän jumiksesta lähtiessäni kädenpuristus oli molemmilta meiltä reipas, hetken aikaa siinä kirkkoherra piti raitakintaan peittämää kättäni omassaan, oli tosi tyytyväinen, kun olin muistanut ottaa hanskat!